Banneri

    Mä en osaa...

    Mä en osaa kirjoittaa, ei mun kannata edes yrittää.

    En ole koskaan osannut, enkä pystynyt...

     

    Pelot rajoittavat meitä ja mieltämme valtavasti, uskomukset, joita kasaamme elämän varrella reppuun, painavat niin paljon, että on helpompi lyhistyä niiden alle, kuin alkaa purkamaan reppua kivi kiveltä.

     

    Mutta kun mä haluaisin. Haluaisin niin hirveästi. Kirjoittaa, pukea sanoja lauseiksi. Pistää niitä jonoon. Tuntea ja antaa tulla. Korjata pahaa mieltä, vahvistaa hyvää. 

    Herätä pahasta unesta ja kirjoittaa sen pois. Huutaa ilmoille sitä onnea ja onnistumista mitä tunnen. Jakaa niitä tunteita, jotka nostaa mut suosta. Näyttää, että jokainen meistä on rivin tai parin arvoinen.

    Mä haluan, että joku kuulee, mitä mun sisällä on, kaikesta pelosta huolimatta. Ja nyt on se hetki, jolloin alan uskaltaa... woooohh..

     

    Mä olen miettinyt, että mikset sä sit vaan kirjoita, kirjoita itsellesi, pöytälaatikkoon, ei niitä kukaan näe tai lue. Polta ne - revi, tuhoa, siellä ne silti on, mun sisällä ja jo ulos, tähän maailmaan tuotuina - vaikka ne polttaisikin.

    Vapautettuina ja tuhottuina, mutta silti Mun ajatuksina. Mun tunteina, Mun juttuina.

     

    Jotenkin se ei ole nyt tarpeeksi- juttu on se, että se tulee näkyväksi, eläväksi ja todeksi. Ja se mahdollisuuksien rajan ylittäminen (ei epämukavuusrajan vaan mahdollisuuden) kutkuttaa, kuplii ja poreilee, sen on tultava todeksi. Nyt ja tässä, kävi miten kävi.

     

    MÄ HALUAN! Mä vaadin ja mun pitää, itseni takia saada tehdä tämä. 

     

    Haluan kirjoittaa, tuoda luettaviksi, eläviksi mun pään, sen sisällön ja sen, mitä koen, olen kokenut, mistä tulen ja miksi olen nyt tässä. Kirjoittamassa tätä maailman pelottavinta blogia;), minkä kuka tahansa saa lukea, arvostella ja arvottaa...Hih. Aika siistiä;) Kyllä tänne maailmaan mahtuu, kun antaa omastaan, se ei ole pois keneltäkään..

     

    Mun tekstiä saa arvostella ja kokea sen just niin kuin kukakin kokee. Niin sen pitää mennä, olla Sun tunne-Sun kokemus-Sun kartta, jolta luet ja miten luet, miten koet ja miten luet ne välit, joita mä en kirjoita, jotka tulee sinusta.

    Se on ehkä se kovin juttu- se mitä sinä löydät minun rivieni välistä- sillä on väliä!

     

    Vitsi tää tuntuu hyvältä, tätä mä jatkan, tätä mä haluan tehdä.

     

    MUN kuuluu tehdä tätä, ihan sama mitä luulen tai mitä joku on joskus sanonut- sanoo tai tulee sanomaan.

     

    Tää on mun elämä-tervetuloa!